Akaan Seutu - page 3

Akaan Seutu – Keskiviikko 25.9.2013
17
sen perustaja ja kantava voima
toisen maailmansodan syttymista. Kyllikki Helpiö vasemmalla keskel-
lvi Sipilä toinen oikealta kädet selän takana, edessä suomalaisen par-
ssa Helsingissä 1929, lipunkantajana Kyllikki Helpiö.
Kyllikki Helpiö
ja Alfons Almi Toijalan Nuorisoseuran 20-vuo-
tisjuhlan Niittotanssissa 1924. Almi toimi myöhemmin muun
muassa Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana ja oli naimi-
sissa suomalaisen baletin voimanaisen Doris Laineen kanssa.
Vuonna 1957 Toijalaan
muuttanut
Esko
Pitkänen
kertoo lähteneensä mukaan
Toijalan Näyttämölle Kyllik-
ki Helpiön houkuttelemana.
– Kyllikki melkein pakot-
ti minut mukaan. Näyttelim-
me yhdessä muun muassa
Särkelä itte -näytelmässä.
Kyllikki oli tarmokas ja ak-
tiivinen ihminen, joka ryh-
tyi toimeen ja pani asiat jär-
jestykseen. Hän oli eräänlai-
nen sielu koko Näyttämön
toiminnassa, muistelee Pit-
känen. Kyllikki Helpiö toimi
myös Toijalan Näyttämön
rahastonhoitajana ja pu-
heenjohtajana.
Hänet palkittiin kahdesti
Hannes-patsaalla, taiteilija
Yrjö Tähtisen pienoisveis-
toksella.
– Teatteriharrastus on
säilynyt suvussa, ja viimei-
simpinä meistä teatterila-
valla ovat olleet
Emilia Ha-
kala
Urjalan Honkolassa ja
Jere
Hakala
Toijalan Sata-
man kesäteatterissa, kertoo
Helpiöiden tytär
Marjut Ha-
kala
.
Partio oli tärkeää
koko perheelle
Partiotoiminta kuului vah-
vasti Kyllikki Helpiön elä-
mään. Hän oli liittynyt Toi-
jalan Partiotyttöihin jo
10-vuotiaana. Partiotoimin-
ta Toijalassa oli kuitenkin
jonkin aikaa pysähdyksissä,
kunnes
Anni
Collan
vuon-
na 1927 yhteiskoulun tar-
kastusmatkallaan sai kou-
lun liikunnanopettajan ryh-
tymään lippukunnanjohta-
jaksi ja toiminta alkoi uu-
delleen.
Kyllikki Helpiö aloitti
vuonna 1931 tyttöjen lip-
pukunnanjohtajana ja toimi
siinä tehtävässä 25 vuotta.
Vuonna 1928 toimintan-
sa aloittaneen Toijalan Erä-
veikkojen perustaja oli puo-
lestaan Kyllikin puoliso
Jon-
ni
Helpiö
, joka toimi sen
lippukunnanjohtajana vuo-
teen 1957. Kyllikki Helpiö
vaikutti myös valtakunnan
tasolla partiossa ja kuului
pitkään Suomen Partiotyt-
töjärjestön johtoon.
Lumisodasta
lumisiin häihin
Ensi kosketuksen tulevaan
aviomieheensä Kyllikki Hel-
piö sai jo ensimmäisellä luo-
kalla koulussa:
– Yksi toisluokkalainen
poika heitteli minua lumi-
palloilla ja seuraili minua
välitunneilla. Minä ujona
juoksin aina pakoon. Se oli
Jonni, joka sittemmin läh-
ti Tampereelle kauppakou-
luun. Kyllikki Mäkinen lopet-
ti koulunsa keskikouluun ja
lähti konekirjoituskouluun
Tampereelle.
– Kun kurssi oli päätty-
nyt, ilmestyi se lumipallon-
heittäjäpoika meille kotiin
ja kysyi, tulisinko heidän
tehtaansa konttoriin kone-
kirjoittajaksi. Hän oli mi-
nua neljä vuotta vanhem-
pi, mutta oli kuulemma jo
ensimmäisistä lumisodista
lähtien yhteiskoulun pihal-
la seurannut minua, kertoo
Kyllikki Helpiö muistiinpa-
noissaan.
Seuraaminen, ihastus ja
rakastuminen johtivat kih-
laukseen lokakuussa 1925.
Häät oli tarkoitus pitää
Sampolassa. Mutta kun sa-
tamarataa rakentava rauta-
tiepataljoona asutettiin sin-
ne, piti hääpaikka vaihtaa
ja ne vietettiin Toijalan yh-
teiskoululla tapaninpäivänä
1925. – Lunta satoi koko päivän
ja ruokailun jälkeen sam-
muivat sähköt, kun lumi oli
painanut oksat sähköjohto-
jen päälle. Kynttilöiden va-
lossa tanssittiin, ja siinä sain
huntuunikin kolme reikää.
Joku ehdotti, että revitään
huntu. Minä sanoin, että rei-
ät tietävät onnea, kirjasi Kyl-
likki Helpiö omiin muistiin-
panoihinsa.
Jonni Helpiön isä oli ta-
pettitaiteilija, kirjapainon
omistaja
Juho V. Hellberg
,
joka perusti Toijalan Tapet-
titehdas - Yhtiö Hellberg &
Kumpp. -yrityksen vuon-
na 1903. Hänen kuoltuaan
vuonna 1933 tehtaan joh-
toon nousivat pojat
Mauno
ja Jonne Helpiö.
Jonni Helpiön äiti
Mimmi
(omaa sukua
Kärkönen
) oli
Tampereen 1. kirjastonhoi-
tajan
Tapani Kärkösen
ty-
tär. Mimmi Hellberg kuoli
joulukuussa 1937.
Juho ja Mimmi Hellbergil-
le syntyi kaiken kaikkiaan
kahdeksan lasta, joista neljä
kuoli alle vuoden ikäisenä.
Anna
, Jonni (John Viktor)
ja Mauno Hellberg menivät
naimisiin ja saivat lapsia.
Jonni ja Mauno muuttivat
vuonna 1927 nimensä Hel-
piöksi.
Talossa
totuttiin vieraisiin
Jonni ja Kyllikki Helpiön esi-
koinen
Hely
syntyi vuon-
na 1927,
Eira
1930,
Rauno
syntyi 1940,
Markku
1944
ja kuopus Marjut vuonna
1946. Vanhimpien ja nuo-
rimpien lasten ikäerosta
johtuen nuorimmat olivat
vielä kotona, kun vanhim-
milla jo alkoi olla omia lap-
sia. Marjutin mukaan äidin ei
tarvinnut pitää kovaa kuria.
– Kai me olimme kiltisti
muutenkin. Isä oli leppoi-
sa luonne. Isä ja äiti veivät
meitä paljon mukaan har-
rastuksiin. Partiossa olin ja
naisvoimistelijoissa ja vä-
hän näyttelinkin. Pidin minä
meillä kotona tanssikursse-
jakin, ja Raunon orkesteri
harjoitteli meillä.
Vieraita talossa kävi pal-
jon, niin vanhempien har-
rastusten kautta kuin mui-
takin tuttuja. Eri seurojen ja
yhdistysten kokouksia vie-
tettiin usein Helpiöiden ko-
tona. – Meillä pidettiin kaiken-
laisia kissanristiäisiä. Me
lapset saatiin joskus pyö-
riä siinä vieraiden keskellä,
mutta kun tuli tärkeämpiä
vieraita tai Helsingin her-
roja, niin meidät käskettiin
pois, kertoo kuopus, Marjut
Hakala.
Kyllikki ja Jonni Hel-
piö järjestivät ja isännöivät
myös monien taiteilijoiden
Toijalan-vierailuja. Sam-
polassa esiintyivät heidän
aloitteestaan muun muassa
Alfons Almi,
Lea
Piltti
,
Ta-
pani
Valsta
,
Väinö
Sola
ja
Anna Mutanen
.
Huvilalle muutto
oli aina tapaus
Perhe asui Toijalassa tapet-
titehtaan lähellä ja vietti ke-
sät Kangassaaren huvilalla,
jonne ei tuohon aikaan ollut
tietä. Muutto huvilalle teh-
tiin ensin junalla Toijalan
Satamaan ja siitä eteenpäin
joko hevosella tai veneellä.
Kun vesi oli matalalla, sal-
men yli saareen pääsi mel-
kein kuivin jaloin.
Vaatteiden ja ruuan li-
säksi saareen vietiin usein
myös piano, jonka rahtaa-
minen ei ollut mikään help-
po juttu.
Huvilalla vietettiin yleen-
sä koko kesä. Siellä myös
viljeltiin omiksi tarpeiksi
porkkanoita, punajuuria ja
lanttuja ja kalasteltiin ahke-
rasti. Maito haettiin veneellä
Poikkiluhdan talosta.
Huvilalla pidettiin aina
myös Sataman uimakoulun
päättäjäiset.
Sota-aika erotti
Sota-aika heijastui Helpiön
perheen elämään ja erot-
ti perheenjäseniä toisistaan
useaan otteeseen. Luutnant-
ti Jonni Helpiö toimi kesä-
kuusta 1941 toukokuuhun
1943 Aunuksessa kenttähe-
vossairaalan varikon pääl-
likkönä ja neljä kuukautta
siirtojoukkojen johtajana
vuonna 1944. Kyllikki Hel-
piö osallistui monella taval-
la kotirintaman avustus-,
Jatkuu sivulla 18
1,2 4
Powered by FlippingBook